Day 8: Book that scares you
Kaipa ne Stephen Kingin tiiliskivet pelottivat joskus teininä, ainakin IT ja Misery. Sittemmin kauhu lajityyppinä ei ole niinkään pelottanut kuin toiminut jonkinlaisena eskapistisena hykerryttäjänä. Toki parin päivän takaisen haasteen The Road oli ehdottomasti pelottava kirja kaikessa mitä-jos-minä -ahdistuksessaan, ja päähenkilöistä oli oikeasti huolissaan.
H.P. Lovecraftin lukemattomuus oli aukko sivistyksessäni pitkään. Populaarikulttuuri ja kaverien jutut vilisivät Cthulhu-viittauksia, ja vaikka joitakin aihepiiristä ammentaneita leffoja olin nähnyt, en koskaan ollut saanut aikaiseksi paneutua Lovecraftin kirjalliseen myytokseen ennen kuin joskus ehkä seitsemisen vuotta sitten. Lainasin kaveriltani Jalavan kustantaman, jo aikoja sitten loppuunmyydyn novellikokoelman Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia. Seurasi välitön ihastus lähes sata vuotta sitten kirjoitettuun arvokkaan hillittyyn, väkivallattomaan, mutta jotenkin painostavaan kosmiseen kauhuun.
Sittemmin olen ollut lopullisesti menetetty sielu Lovecraftin suhteen. Pelottavia yksityiskohtia herran tuotannossa on minulle tarjoillut ainakin novellit Varjo Innsmouthin yllä, Kuiskaus pimeässä ja Dunwichin hirviö, joista viimeisessä yökehrääjälinnuilla on hieno rooli tunnelman rakentamisessa. Toki Lovecraftin tuotannossa lymyilee omat patriarkaaliset ja joskus jopa rasistiset piirteensä. Naisia ei protagonisteina juuri nähdä. Toisaalta Lovecraft oli aikansa arvojen ja normien tuote, ja tarjoaa ikkunan 1900-luvun alkupuolen kiehtovaan herraskaiseen maailmaan, jossa esiintyy aikansa outoja laitteita sekä tiedemiehiä, tutkijoita ja merenkävijöitä ikiaikaisen pahuuden liepeillä.
Jalava teki kulttuuriteon aloittaessaan julkaisemaan Lovecraftin koottuja kirjasarjana, jossa ilmestyy miehen kaikki novellit ja yksi romaani. Olen parina viime vuonna saanut noita anopilta joululahjaksi. Täydellinen kuvio. Joulua odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti