Zombi vai zombie?

Huomio! Seuraa tärkeää asiaa elävää kuollutta kuvaavan sanan kotimaisesta kirjoitusasusta. Suomen kielessä näkee käytettävän runsaasti sekä zombi- että zombie-muotoja. Sekaannuksen vaarakin noiden sekoittumisessa on: edellisen muodon monikon genetiivillä on sama kirjoitusasu kuin jälkimmäisen muodon yksikön genetiivillä.

Zombi-Bombi

Aiheesta on tiettävästi kiistelty iät ja ajat. Kielitoimiston väitetään tukevan suomenkielistä zombi-muotoa, ja johan se tunnetaan jo loistavasta Carl Barksin ankkatarinasta Voodoo Hoodoo, jonka suomennos kulkee nimellä Aku Ankka ja zombi. Zombie-muotoa kannattavat perustelevat sanaa joskus sillä, että se on sitaattilaina siinä missä Schäfer tai vaikka status quo. Sitaattilainat pitäisi lausua kuten alkukielessä, joten sitä kautta päädytään puheessa zombi-ääntämykseen. Hyvä esimerkki sitaattilainan potentiaalisesta hankaluudesta on tuttu slaavilainen keittoruoka, jonka Kielitoimiston suosittama kirjoitusasu on borssi. Se on hyvin paljon kätevämpi sana suomen kieleen kuin translitteroitu sitaattilaina borštš, tai peräti borshtsh.

Miksi siis käyttää hankalaa zombie-muotoaakaan? Sanan -ie -päätehän on vain englannin kielen ääntämyksen mukainen i-äänne. Suomen kielen sija- ja persoonamuotojen mukaiset taivutukset tuottavat imbesillin näköisiä sanoja, kuten zombieiden (vrt. zombien) tai zombieitakaan (vrt, zombejakaan). Ihme kyllä, Suomen kovimman kulttuurilehden Tähtivaeltajankin sivuilla riekutaan ylimääräisten vokaalien tuottamilla hölmöläistaivutuksilla.

Sarjakuvantekijä Esa Holopainen osuukin asian ytimeen tuoreessa Naapurit-sarjansa stripissä: