Merkki ja tunteet

Vastailen silloin tällöin huvikseni ja vähän ammattimielessäkin erinäisiin netitse tehtäviin markkinatutkimuksiin ja kyselyihin. Kysymykset ovat toisinaan vähintäänkin kummallisia, kuten miten lähellä koen tämän tuotteen olevan persoonaani? Jos oikein aprikoin, niin aika harva mikään tuote on mitenkään lähellä persoonaani. Vaikka representoihan Villi sydän -leffan Sailorin käärmeennahkatakkikin hänen yksilöllisyyttään ja uskoaan henkilökohtaiseen vapauteen. Miksei sitten joku kasvirasvavalmiste voisi edustaa syvintä minuuttani?

Tänään tuli vastaan tällainen kysymys:

Loppujen lopuksi aika harvoin sitä tulee miettineeksi tunteitaan ajatellessaan jotain päivittäistavaramerkkiä, mutta on aivan hulvatonta, että asian pohtimiseen tarjotaan havainnekuvia. Olisi mahtavaa saada palkkio tuollaisesta poseeraushommasta. Että pistäpäs Lasse nyt vähän lisää halveksuntaa siihen ilmeeseen, että päästään kotiin ennen uutisia.