- Kirja on surkea sijoitus, tokaisi entinen pomoni kerran. Kuunneltuaan rauhallisesti ensimmäiset paheksuvat vastakommentit hän jatkoi: Montako kertaa muka luette jonkun kirjan uudestaan? Mitä järkeä ostaa kallis uutuuskirja, jonka luet kerran ja hyvässä lykyssä puolisosi toisen kerran? Kirjastolaina on paljon järkevämpi. Niinpä. Tätä haastetta miettiessäni oli melkoisen vaikeata muistaa nimikkeitä, joita olisin lukenut useammin kuin kahdesti. Nykytilanteessa minulla on aikaisemmin lukemattomia kirjoja jonossa niin paljon, etten hetkeen voi ajatellakaan tarttuvani johonkin ennen luettuun. Mikä sinänsä on erinomainen juttu.
Useampia kertoja luettuja kirjoja on luultavasti enemmän lapsuuden ja nuoruuden aikana tavatuissa opuksissa, ja jo sieltä ajalta parhaiten nousee esiin Jules Verne -klassikko Matka maan keskipisteeseen. Tarina, jossa maan uumeniin laskeudutaan Islannissa, ulos tullaan tulivuorenpurkauksen mukana Italiassa, ja siinä välissä tavataan koko joukko muinaisia hirmuliskoja ja jättikasveja on mitä parhainta viihdettä. Nuorena tarinan itsekin nuoreen kokijaan oli helppo samaistua, ja olenpa tainnut lukea kirjan aikuisiälläkin ainakin kerran. Montako kertaa kaiken kaikkiaan, sitä en pysty muistamaan, mutta varmasti lukemistani proosakirjoista tämä on kärkipäässä.
Mitä tulee ex-pomoni mielipiteeseen, on siitä vieläkin pakko olla eri mieltä. Vaikka ostamansa kirjan lukisi vain kerran, menee moni kirja kavereille lainaan, heiltä saa lainaksi muita kirjoja, niitä tulee ostettua käytettynä ja myytyä eteenpäin. Tälläkin hetkellä yöpöydän kyynärän korkuisessa pinossa on ainakin kaksi kavereilta lainattua opusta. Useimmille käsieni kautta kulkeville omilllekin kirjoille kertyy pitkän ajan kuluessa joka tapauksessa useita lukukertoja. Ei se ole huono sijoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti