Sain viime kesänä Englannissa kokeilla 1880-luvulta peräisin olevaa polkupyörää. Omistaja tosin suositteli tuolloin opettelemaan vain potkulautahenkistä vauhdinottoa, koska satulaan nouseminen on kuulemma ihan oma juttunsa, ajamisesta puhumattakaan.
Vapun tienoilla menimme samaan paikkaan uudestaan, ja pyysin saada uuden oppitunnin penny-farthingin ajamisessa. Tällä kertaa pääsin jo satulaan ja polkemaankin parikymmentä metriä. Kaltaiselleni tumpelolle ajaminen todellakin on vaikeaa: Koska polkimet ovat kiinni ison eturenkaan keskiössä, tahtoo joka polkaisu ohjata pyörää väärään suuntaan, jolloin käsien on 'vastustettava' jalkojen aikaansaamaa ohjausta. Tekniikkalaji.
Ja näillä on sentään aikoinaan oikeasti kuljettu pitkiä matkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti